Tohtorintutkinto on valtava saavutus, mutta edelleen työelämässä tuntuu elävän sitkeitä ennakkoluuloja ja myyttejä siitä, millaista työtä tohtori voi tehdä tai mihin hänet kannattaa palkata. Olemme uravalmentaneet useita tohtoreita ja valmiita kumoamaan muutaman yleisen myytin ja harhakäsityksen.
Myytti 1: Tohtori on vain teoreettinen henkilö, joka ei pärjää käytännön maailmassa.
Todellisuus: Tutkimustyö on täynnä käytännön tekemistä, kuten projektien johtamista, kenttätyötä, ongelmien ratkaisua, yhteistyötä isoissa tiimeissä, rahoitushakemusten tekemistä, esiintymistä sekä kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Tohtorit ovat oppineet sopeutumaan epävarmoihin tilanteisiin, työskentelemään itsenäisesti ja pitkäjänteisesti sekä ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia. Nämä ovat taitoja, joita arvostetaan kaikilla toimialoilla.
Se, että moni mieltää tohtorit “liian teoreettisiksi”, saattaa myös perustua käsitteelliseen väärinymmärrykseen. Arkikielessä teoreettinen sekoittuu helposti epäkäytännölliseen tai abstraktiin. Tosiasiassa hyvä teoria voi olla äärimmäisen käytännöllinen: yritysmaailmassa kaivataan malleja, analyysikehyksiä ja ennustettavuutta enemmän kuin sattumanvaraista päätöksentekoa. Usein kyse ei ole teoreettisuudesta, vaan siitä, että tohtoreiden viestintä voi olla liian abstraktia. Tämä on taito, jota voi oppia ja kehittää.
Ratkaisu: Muista avata, mitä kaikkea oma taustasi ja työkokemuksesi käytännössä pitää sisällään.
Myytti 2: Tohtorin osaaminen on niin erityisalaista, ettei sillä ole käyttöä muualla.
Todellisuus: Vaikka tutkimusaihe saattaa näyttää ulospäin hyvin rajatulta, sen taustalla on valtavasti omaksuttua tietoa useasta aiheesta ja alasta. Tutkimus edellyttää syventymistä laajaan teoriapohjaan, menetelmien hallintaa, analysointia, yhteenvetoa ja tulosten esittämistä. Samalla kehittyy laajasti siirrettäviä taitoja: analyyttistä ajattelua, eri järjestelmien käyttöä, tiedon visualisointia, viestintää eri kohderyhmille sekä kykyä oppia nopeasti uutta.
Ratkaisu: Tohtoreilla on paljon siirrettäviä taitoja – tuo ne esille!
Myytti 3: Tohtoreille ei ole avoimia työpaikkoja.
Todellisuus: On totta, että harvemmin näkee työpaikkailmoitusta, jossa erikseen haetaan tohtoria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tohtorikoulutetuille olisi kysyntää. Useat asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävät sopivat erinomaisesti tohtoreille, vaikka nimikkeessä ei mainita tohtorin tutkintoa. Uravalmennuksessa korostuu usein juuri tämä seikka: tohtorin kannattaa katsoa ilmoituksia osaamisen näkökulmasta, ei tutkintonimikkeen. Lisäksi tohtoreilla on laajan osaamisensa takia erinomaiset mahdollisuudet saada työpaikkoja avointen hakemusten kautta. Tämä mahdollisuus kannattaa ehdottomasti pitää mielessä.
Ratkaisu: Tutki, mitä osaamista haetaan. Muista myös avoimet hakemukset.
Myytti 4: Kukaan ei palkkaa tohtoreita.
Todellisuus: Voi tosiaan olla, että työnantajat karsastavat tohtorien palkkaamista. Mutta työnantajat rekrytoivat aina osaajia. Jos haluat siirtyä akateemisen maailman ulkopuolelle, erityisen tärkeiksi nousevat siirrettävät taidot ja CV:n muokkaus ei-akateemiseksi. Kuten kaikilla muillakin työnhakijoilla, tohtoreille ensiarvoisen tärkeää on räätälöidä oma CV ja hakemus kuhunkin haettavaan paikkaan. Jos ei haeta tutkijaa, älä mainosta itseäsi tutkijana. Tohtorit ovat paljon muutakin.
Ratkaisu: Tuo monipuolinen osaamisesi esiin, räätälöitynä juuri kyseiseen tehtävään.
Anna-Maria Strengell & Maija Komonen
Kirjoittajat ovat uravalmentajia, jotka ovat työskennelleet pitkään sekä yliopistomaailmassa että sen ulkopuolella.
